Sähkön kulutus ja tuotanto Suomessa

Sähkön hinta perustuu kilpaillussa avoimessa sähköverkossa kysynnän ja tarjonnan tasapainoon.Monesta muusta hyödykkeestä poiketen sähkön kysynnän ja tarjonnan jatkuva hetkittäinen tasapaino on välttämätön jo sähköverkon teknisen toimivuuden kannalta. Tämän vuoksi hinta voi painua ajoittain jopa negatiiviseksi. Usein loppukuluttajan sähkön hinta on vakioitu jollakin tavalla, ja sähkön todellinen nopeasti vaihtuva hinta koskettaa suoraan vain sähköpörssin toimijoita.

Spot-hinta on Nord Pool -sähköpörssin Suomen hinta-alueen tunneittain vaihtuva pörssihinta, joka on siis hinta, jolla sähköyhtiöt ostavat sähköä Nord Pool -pörssistä. Pörssisähkön spot-hintaan vaikuttavat mm. sää, sateet ja vesivarannot (vesivoiman tuotantoon) ja sähköntuotannon tai -siirron häiriöt.

Nord Pool Pörssisähkön hinta

Sähkön tuotannon ja kulutuksen on oltava tasapainossa joka hetki. Suomi kuuluu samaan sähköjärjestelmään Ruotsin, Norjan ja Itä-Tanskan kanssa. Tällä alueella on pidettävä sama tehotasapaino yllä. Sähköpulassa sähkön tuotanto ja tuonti eivät riitä kattamaan sähkön kulutusta. Tällöin sähkön kulutusta joudutaan rajoittamaan, jotta sähköjärjestelmä ei kaadu. Fingrid vastaa Suomen sähköjärjestelmän tasapainosta ja yhteistyön koordinoinnista muiden Pohjoismaiden kanssa.

Sähköpulatilanteessa sähkönsiirtoa katkotaan alueellisesti, jotta saadaan varmistettua sähköjen pysyminen päällä koko sähköjärjestelmässä. Jos kulutuksen ja sähköntuotannon tai tuonnin välistä tasapainoa ei pystytä pitämään yllä, riskinä on koko Suomen sähköjärjestelmän kaatuminen. Tällöin syntyisi ”black out” -tilanne, josta palautuminen veisi vähintäänkin useita tunteja ja jonka aikana koko yhteiskunta olisi ilman sähköä. Lyhyet, kiertävät ja suunnitellut katkot ovat keino estää tämä tilanne mahdollisissa ääritilanteissa. Näillä lyhyillä, vain osaa kuluttajia vuorollaan koskettavilla sähkökatkoilla, pystytään sähkön niukkuustilanteissa varmistamaan koko sähköjärjestelmän toiminta.

Sähkön Kulutus ja Tuotantoennusteet lähitulevaisuudessa

Jos sähköntuotanto ei riitä vastaamaan kulutusta, syntyy tuotannon ja kulutuksen välille suuri ero. Tällöin sähkö joko tuodaan ulkomailta, jos kulutus ylittää tuotannon, tai vaihtoehtoisesti sähköä viedään, jos tuotanto on suurempaa kuin kulutus.

Sähkön Kulutusennuste

Tuotantoennuste

Sähkön hintaan vaikuttavat tekijät suomessa

Sähkön hinta Suomessa määräytyy Norpool-sähköpörssin kautta kysynnän ja tarjonnan perusteella. Pörssissä sähkönmyyjät ja ostajat tekevät tarjouksensa seuraavan tunnin sähkön tarpeesta tai tarjonnasta. Tarjoukset järjestetään halvimman ja kalleimman mukaan, ja kallein tarjous määrää sähkön hinnan.

Sähkön hintaan vaikuttavat erilaiset tuotantomuodot, joista kallein on perusvoima, kuten ydinvoima. Sen päälle tulee säätövoima, jolla tuotetaan tarvittava määrä energiaa yli perusvoiman tuottaman tarpeen. Kun säätövoimaa tarvitaan, markkinatoimijat antavat hinnan, millä ovat valmiita tuottamaan. Kallein tarjous määrittää hinnan, ja jos sähköntarpeen kattamiseksi joudutaan käynnistämään esimerkiksi kaasuvoimaloita, joiden käyttö on kallista jolloin taas sähkön hinta nousee.

Vaikka Pohjoismaissa on yhtenäinen sähköpörssi, ei maissa toteudu samat hinnat, koska siirtokapasiteetti rajaa sähkötehon siirtoa rajan yli.

Norpool-sähköpörssin hintamekanismi takaa sen, että sähkön hinta heijastaa kysynnän ja tarjonnan tasapainoa ja että hinta on markkinaehtoinen. Tämä mahdollistaa sähkön hinnan joustavan reagoinnin kysynnän muutoksiin, mikä on erityisen tärkeää uusiutuvien energiamuotojen, kuten tuuli- ja aurinkovoiman, käytössä. Jos aurinko ei paista, tai ei tuule, ei näitä energiantuotanto uotoja ole käytettävissä ja se heijastuu myös sähkön hintaan. Uusiutuvan energian osalta valtiovalta on tukenut vihreää siirtymää erilaisin tukimekanismein. Tuulivoimalla on ollut esimerkiksi käytössä takuuhinta (syöttötariffijärjestelmä) loppuvuoteen 2017 saakka. Tässä järjestelmässä valtio maksaa erotuksen, jos pörssihinta menee takuuhinnan alle. Viimeisimmät takuuhinnan piiriin kuuluvilta voimalaitoksilta tuki päättyy 2030 (tuki voimassa 12 vuotta). Tämä on taannut kiinnostuksen investointeihin tuulivoimassa sekä tuulivoiman tuotannon kannattavuuden. Nykyään uudet tuulipuistot toimivat markkinaehtoisesti.

Suomi on liittynyt samaan sähkön yhteisverkkoon Ruotsin ja Norjan kanssa, mutta maiden välisen siirtokapasiteetin rajoitukset rajoittavat merkittävästi sähkötehon tuontia tai vientiä rajan yli. Kantaverkko on Fingridin hallinnoima. Kantaverkon jännitetasona on tyypillisesti joko 110 kV tai 440 kV. Vastaavasti kuluttajia lähempänä on paikallinen 20 kV tai 400 V jakeluverkko, jossa energia kulkee pääsääntöisesti “puupylväissä” olevissa sähköjohdoissa. Jakeluverkko on alttiimpi häiriöille myrskyjen johdosta, mikä lisää verkon ylläpitokustannuksia.