Mitä ihmettä on säätövoima?
Päästöttömyytensä lisäksi vesivoiman kerrotaan olevan erityisen tärkeää säätövoimaa. Mitä ihmettä sillä oikein tarkoitetaan?
Säätövoima
Säätövoima on erityistä tai yleisesti säädettävissä olevaa sähköntuotantokapasiteettia, jota tarvitaan sähköverkon toiminnan ylläpitämiseen. Säätövoima pitää sähkönkulutuksen ja -tuotannon tasapainossa, mikä on välttämätöntä, koska sähköä ei voida varastoida sähköverkkoon suurissa määrin.
Säätövoimaa tarvitaan erityisesti kun käytössä on tuuli- ja aurinkovoiman kaltaisia energiamuotoja, joissa tuotanto kapasitetti seuraa suoraan luonnonolosuhteiden vaihteluita – sähkön tarpeesta riippumatta.
Mistä Suomi saa tarvitsemansa sähkön?
Käytännössä käytetty sähkö saadaa seuraavista lähteistä
- Perusvoima (esim ydinvoima): sähkö jota tuotetaan ympäri vuoden tasaisesti ja sen tuotannon määrää ei ole käytännöllistä muokata
- Aurinko- ja Tuulivoima: sähkö jota tuotetaan aurinkokennoilla (kun paistaa aurinko) tai tuuliturbiineilla (kun on tuulinen päivä)
- Huippuvoima (esim kaasuturbiinit ja myös vesivoima): Sähkö jolla katetaan erilaiset lyhtaikaiset piikit
- Säätövoima (Suomessa erityisesti vesivoima): Sähkö jonka tuotantoa voidaan kasvattaa tai laskea käytännöllisesti ja nopeasti vastaamaan kysyntää
- Tuontisähkö (Esim Ruotsi): Sähkö jota ostetaan kattamaan tarve kun muiden tuotantomuotojen kautta saatavaa sähköä ei ole tarpeeksi saatavilla (vastaavasti sähköä viedään ulkomaille niinä ajankohtina kun Suomessa on tuotettu enemmän sähköä kuin mitä sitä kulutetaan)
Sähköverkon toiminta
Sähkömarkkinat ovat jälleen murroksessa, kun uusiutuvilla tuotantomuodoilla tuotetun energian osuus kasvaa.
Tämä luo kuitenkin haasteita, sillä uusiutuva energia on luonteeltaan ennakoimatonta, mikä lisää säätövoiman tarvetta entisestään. Säätövoima tarjoaa myös suojaa mahdollisiin tuotannon häiriötilanteisiin, mikä on tärkeää, sillä yhteiskunta on yhä riippuvaisempi sähkön jatkuvasta saannista.
Sähköntuotannon säädössä pyritään pitämään sähköverkon jännite ja taajuus säädetyissä rajoissa, koska väärät jännitteet ja taajuudet voivat vahingoittaa kuluttajien laitteistoja. Suomessa säätövoimana käytetään vesivoimaa, kaasuturbiinivoimalaitoksia ja osittain tuontisähköä. Säätövoiman tarpeen arvioidaan kasvavan tulevaisuudessa, kun lämpövoimaan perustuva sähköntuotanto supistuu ja tuuli- ja aurinkoenergian osuus kasvaa merkittävästi edelleen.
Sähkön tuotannon ja kulutuksen pitää olla aina tasapainossa, tai verkkoonkytketyt laitteet alkavat rikkoutumaan.
Suomessa sähköverkon ylläpidosta vastaa Fingrid.
Kuinka sähkönkulutukseen vastataan eri tuotantomuodoilla
Suomessa Fingrid on määritellyt kolmiportaisen asteikon, jossa tehopula aktivoi tehoreservit ja vakava tehopula voi johtaa kulutuksen rajoittamiseen. Nordelin tasolla on omat markkinansa säätösähkölle, jossa Suomen osuus on 1 410 MW/Hz.
Säätövoima on siis välttämätöntä sähköverkon toiminnan ylläpitämiseksi ja sen tarve kasvaa tulevaisuudessa, kun tuuli- ja aurinkoenergian tuotannon osuudet jatkavat kasvuaan, samalla kun kokonaiskulutus myös kasvaa.
Suomessa vesivoima on edelleen tärkein säätövoiman lähde, mutta myös muut energiamuodot, kuten kaasuturbiinit, ovat tarpeellisia. Uusita teknologiosta mainittakoon esimerkkinä akkuvarastot. Kun säätövoimakapasiteettia on riittävästi, voidaan tuuli- ja aurinkoenergian tuotantoa hyödyntää tehokkasti.