Pienvesivoima näyttäytyy helposti pelkkänä teknisenä kysymyksenä. Todellisuudessa se on monella paikkakunnalla osa paikallista historiaa, yrittäjyyttä ja jatkuvuutta. Hankasalmen Venejoen kylässä sijaitseva Venekosken voimalaitos kertoo tästä hyvin.

Venekosken voimalaitos sijaitsee Venejoessa, johon vedet tulevat Kuuhankavedestä ja laskevat edelleen Kynsiveteen. Laitoksen putouskorkeus on keskimäärin noin 5,7 metriä, ja kahden turbiinin yhteisteho on noin 300 kW. Valtaosa tuotetusta energiasta myydään sähköyhtiölle ja loput lähiverkkoon. Kyse on pienestä laitoksesta, mutta sen rooli on siitä huolimatta merkityksellinen: se tuottaa uusiutuvaa sähköä ja toimii osana paikallista energiantuotantoa.

Venekosken tarina on samalla tarina pitkäjänteisestä yrittäjyydestä ja sukupolvien jatkumosta.  Tänään toiminta jatkuu jo neljännessä sukupolvessa. Koskessa on ollut vesimyllyjä jo 1800-luvun puolivälistä lähtien. Mikko Jalkasen isä August Jalkanen hankki omistukseensa koskessa sijainneen voimalan, sahan ja myllyn 1930-luvulla, ja toimintaa uudistettiin vuonna 1934. Nykyinen voimalaitos rakennettiin kokonaan uudelleen vuosina 1954 ja 1961, ja nämä uudistukset olivat Mikko Jalkasen suunnittelemia. Vuonna 2006 molemmat turbiinit peruskorjattiin. Tässä näkyy jotain olennaista suomalaisesta pienvesivoimasta: toiminta ei ole hetkellinen hanke, vaan usein sukupolvien mittainen kokonaisuus, jossa omaisuutta on kehitetty, huollettu ja pidetty käynnissä vuosikymmenten ajan.

Voimalaitoksen toiminta on kiinni luonnon rytmistä, veden määrästä ja säännöstelyrajoituksista. Se käyttää vettä Kuuhankaveden ja Armisveden muodostamasta vesistöstä, ja vuosittain tuotantoon vaikuttaa se, kuinka paljon vettä altaaseen kertyy. Toimintaa ohjaavat myös vedenkorkeuksille asetetut ylä- ja alarajat, jotka vaihtelevat vuodenajan mukaan ja joita laitoksella noudatetaan. Näillä pyritään osaltaan ennakoimaan ja vähentämään luonnon vaihtelusta aiheutuvia haittoja, kuten tulvia sekä ranta-alueille syntyviä vahinkoja, niin hyvin kuin mahdollista. Tämä muistuttaa konkreettisesti siitä, että pienvesivoimayrittäjä toimii osana paikallista ympäristöä ja pitkälti sen ehdoilla.

Venekoskella merkitys ei rajaudu pelkkään voimalarakennukseen. Laitoksen läheisyydessä toimii myös kalankasvatuslaitos, ja yhteinen vesistö luo alueelle luonnollisen yhteyden eri toimintojen välille. Voimalaitos on osa kokonaisuutta, jossa paikalliset elinkeinot tukevat toisiaan ja yhteistyö vahvistaa alueen toimintamahdollisuuksia. Kylän ympärillä on lisäksi muutakin toimintaa, kuten kesäisin toimiva kesäteatteri. Tällaisessa ympäristössä pienvesivoima on osa paikallista kokonaisuutta, jossa historia, elinkeinot ja yhteisö elävät rinnakkain.

Kun puhutaan pienvesivoimasta, pitäisi nähdä myös tämä näkökulma: laitosten taustalla on ihmisiä, perheitä ja yrittäjiä, jotka ovat sitoutuneet paikkakuntaansa pitkäksi aikaa. He eivät edusta kasvotonta järjestelmää, vaan paikallista omistajuutta, huolenpitoa ja vastuuta. Venekosken kaltaisissa paikoissa vesivoima on paljon enemmän kuin sähköä – se on osa kylän muistia ja sen mahdollisuuksia myös tulevaisuudessa.