Pienvesivoima Yrittäjyys
Pienvesivoima yrittäjäksi ryhtyminen tarkoittaa osallistumista yhteiskunnallisesti merkittävään toimintaan. Yrittämiseen tarvitaan investointeja, ja käytännössä se vaati työntekijöitä, ja harjoitettavan taloudellisen toiminnan kautta syntyvästä toiminnasta maksetaan erilaisia suoria ja välillisiä veroja.
Tällaisia yrittäjiä ovat paitsi yksittäiset yksityiset laitoksia pyörittävät yrittäjät tai yrittäjä perheet, mutta myös erilaiset kunnalliset toimijat joiden tuotanto vastaakin nykyään suurinta osaa pienvesivoimalla tuotetusta vuotuisesta energiasta.
Itse laitostoiminnan lisäksi kokonaisuuteen liittyy merkittävässä määrin, eri tyyppistä alihankintaa esimerkiksi huollon, valvonnan ja eri palvelujen kautta jotka kaikki merkitsevät työpaikkoja ja tyypillisesti juuri maakunnallisesti.
Vesivoima on päästötön tapa tuottaa sähköä jonka on käynnistysvaiheessaan hyvin investointi intensiivinen toimiala.
Suomeksi sanottuna, vesivoiman perustaminen on varsin kallista. Ollakseen kannattavaa, vesivoimalaitoksen rakentamiseksi tehtävät investoinnit vaativat että laitos on vähintään 50 tai 100 vuotta ennekuin seuraavan kerran tehdään isoja muutoksia.
Vesivoimantuottaminen on luvanvaraista toimintaa
Suomessa luonto on yhteistä omaisuutta ja sen käyttö, esim veden käyttö vaatii erillisen luvan. Nykyään luvan käsitteee/myöntää aluehallintovirasto. Luvan saaja maksaa vedenkäyttöluvasta kertakorvauksen joka maksetaan alueen vesiosuuskunnille.
Koska vesivoimalan perustaminen vaatii todella merkittäviä investointeja, ovat vesivoimalat lähtökohtaisesti myös pitkäikäisiä. Tähän liittyen myös niihin myönnettävät vesioikeus luvat ovat luonteeltaan käytännössä ikuisia. Ei ole myöskään mahdotonta että vesilupa olisi myönnetty aikoinaan Venäjän tsaarin tai Ruotsin kuninkaan toimesta.
ESHA, European Small Hydro Association muutaman vuoden takaisen arvion mukaisesti, tekniikasta ja kohteesta riippuen kustannus arvio suomessa megawatin voimalaitokselle on alkaen kokoluokkaa 1 000 000 – 4 000 000 M€ (1000 – 4000 €/kW). Todellinen kustannus riippuu voimakkkaasti vaadittavista rakennustöistä ja käytetystä turbiini tekniikasta.
Pienvesivoima Suomessa:
Suomessa on noin toimivaa 150 pienvesivoimalaa ja näiden lisäksi lukuisia mikrovesivoimaloita
Yrittäjiä noin noin 200-400
Laitosten yhteenlaskettu vuotuinen energiantuotanto on noin 1 TWh. Tuotannon vuotuinen määrä vaihtelee hieman vesitilanteen mukaan, sateisena vuotena energiaa tuotetaan enemmän.
Vuonna 2020 Suomen vuotuinen sähköenergian tuotanto oli noin 66,6 TWh. Samana vuonna kokonaiskulutus oli 81,6 TWh. Pienvesivoimalla tuotettu vuotuinen energia määrä vastaa näinollen noin 1,2% Suomen vuotuisesta sähkönkulutuksesta.
1 TWh tuotanto vesivoimalla vastaa 450 000 tn hiilidioksipäästöjä, jos sama energia olisi tuotettu fossiilisilla energiantuotantomuodoilla. Päästöoikeuksien arvo siis 36 M€.
Poliittinen ja yhteiskunnallinen toimintaympäristö
Kuten asiantuntijat ja bvesivoimayrittäjät tietävät, Suomen poliittinen ympäristö ei ole osoittautunut vesivoimalle suotuisaksi. Toisin kuin tuuli- ja aurinkovoima, vesivoima ei ole saanut uudistuvan energian tukia, vaikka se on erittäin arvokas energian tuotantomuoto säätövoiman, huoltovarmuuden ja päästöttömyyden näkökulmasta.
Yhdistyksemme näkee suuren ongelman ristiriidassa suurten investointien ja ympäristön epävakaan toimintaympäristön välillä. Lähes puolet Suomen pienvesivoimalaitoksista on yli 50-vuotiaita ja vain noin 25% laitoksista on alle 25-vuotiaita. Laitoksilla on ilmeinen tarve laajamittaisiin kunnostus- ja parannustöihin lähitulevaisuudessa, mutta epävarmuus investointien ympäristövaatimuksista hankaloittaa tilannetta. Myös Kuka uskaltaa ottaa tarvittavat lainat laitosten kunnostamiseksi?
Lisäksi on huomattava, että korkea byrokratian taso vaikeuttaa merkittävästi investointien tekoa tällä alalla. Kaiken kaikkiaan pienvesivoiman kehittämisen edistäminen Suomessa vaatii vahvaa poliittista tukea ja uusia toimenpiteitä investointien edistämiseksi. Yhdistyksemme jatkaa työskentelyä tämän tärkeän tavoitteen saavuttamiseksi.